Haluatko laajentaa asiantuntemustasi ja käynnistää työyhteisössäsi lastensuojelun kehittämistyön?
Kehittämisohjelma on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät lastensuojelua tarvitsevien lasten ja nuorten parissa. Kehittämisohjelma tarjoaa menetelmiä oman työn kehittämiseen palvelumuotoilun menetelmin. Palvelumuotoilun keskeisenä näkökulmana on asiakaslähtöisyys.
Kehittämisohjelman suunnittelun ja toteutuksen yhteistyökumppaneina ovat Tanja Hirschovits-Gerz (THL Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin, YEE –hanke) ja Petri Kylmänen ( kokenut psykiatria- ja päihdepalvelujen ammattilainen). Kouluttajana toimii em. lisäksi Jukka Pyhäjoki, erityisasiantuntija THL.
Lue kehitysohjelman toteuttajien Tanjan ja Petrin näkemykset seuraavista kappaleista.
Tulevat hyvinvointialueet ja toimivat verkostot
Tanja Hirschovits-Gerz pitää verkostoja erityisen tärkeinä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.
”Kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä mm. harrastustoiminta ja nuorisotyö liittyvät lastensuojelun yhteistyöhön. Tarkoituksena on vahvistaa nuoren kasvua ja turvallista kehitystä ja rakentaa matalankynnyksen tukea lastensuojelun asiakkaille, mutta myös vahvaa ja intensiivistä tukea silloin kun nuoret haasteet ovat kasautuneet.”
”Toimivan lastensuojelutyön edellytyksenä on toimivat verkostot, joissa rakenteet ovat kunnossa nykyistä kattavammin. Nuoren ottaessa kontaktia johonkin verkostonosaan, saadaan nuorta tukeva tukiverkosto muodostettua hyvin nopeasti. Verkostoyhteistyön organisoimista varten tulisi rakentaa pysyvä resurssi, joka säännöllisesti kutsuu alueelliset toimijat koolle yhteiseen keskusteluun ja jakamaan tietoa palvelukokonaisuudessa työskentelevien toiminnasta.”
Lue lisää palveluiden yhteensovittamisen verkostoista Tanja Hirschovits-Gerzin blogista klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
Petri Kylmänen pitää Isona haasteena lastensuojelun ehkäisevää työtä, johon liittyy yli sukupolven jatkuva huono-osaisuus. Lisäksi hän huomioi koronan ja Euroopan tapahtumien vaikutuksia.
”Lastensuojelun tarpeessa olevat lapset tulisi ennakoiden tunnistaa. Useamman sukupolven jatkunut huono-osaisuuden kierre, johon liittyy päihdehaasteita ja heikentynyttä kykyisyyttä olla vanhempi, tulisi saada katkaistua. Lastensuojelutyön tulisi olla perheelle interventioiden kautta toteutettava iso mahdollisuus, eikä mörkö. Lähivuosina tullaan näkemään perheissä korona-ajan vaikutukset ja kaikki muu, mitä tällä hetkellä yhteiskunnassa tapahtuu.”
Lastensuojelun ammattilaisten osaamisen lisääminen
Tanja Hirschovits-Gerzin mukaan lastensuojelun ammattilaisten osaamisen kehittämisen keskeiset haasteet liittyvät yhdyspintatyön toimimattomuuteen, verkostoyhteistyön hallintaan ja erityisesti päihde- ja mielenterveystyön erityispalveluiden kanssa yhteensovitettavaan työhön.
”Valtakunnallisen tiedonkeruun perusteella haasteena on yhdyspintatyön toimimattomuus päihde- ja mielenterveystyön palveluihin. Lastensuojelun työntekijöillä tulisi olla vahvempi ymmärrys ja osaaminen päihde- ja mielenterveystyön erityispalveluiden käyttämiseen.” (Ikkuna aikuistumiseen. Selvitys lastensuojelun jälkihuollon ja ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden nuorten tuesta ja palveluista (2022))
”Kehittämisohjelma tarjoaa lastensuojelun ammattilaiselle työkaluja verkostotyöhön ja päihdetyö -osaamiseen. Kehittämisohjelma on hyvä työkalu lisätä lastensuojelun asiantuntijoiden osaamista hyvinvointialueille siirryttäessä. Ensinnäkin se lisää ammattilaisen osaamista siitä, mitä palvelun kehittäminen käytännössä on. Kehittämistyö voi olla pieni kokonaisuus tai suurempi kokonaisuus, jota voidaan tehdä yhdessä toisen ammattilaisen kanssa. Koulutuksen aikana toimivat käytänteet on mahdollista mallintaa. Mallinnetuista hyväksi havaituista käytänteistä voidaan viestiä ulospäin ja jatkojalostaa yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Koulutus kokoaa myös oman alueen palvelukokonaisuuden asiantuntijaverkostoa näkyväksi.”
Petri Kylmänen korostaa asiakkaan hyötyä ja kehittämistyötä.
”Osaava lastensuojelun henkilöstö vahvistaa organisaation osaamista ja loppukädessä siitä hyötyy asiakas. Tutkinnossa lähdetään ohjattuna vastaamaan kehittämisentarpeeseen. Tutkinnon suorittaminen tarjoaa kehittämistyöhön rakenteita, joita tutkinnon suorittaja voi hyödyntää monin tavoin. Tämä peilautuu asiakkaan kautta työyhteisöön. Odotusarvona on verkostoyhteistyön vahvistaminen.”
Seuraavat lastensuojelutyön kehittämisohjelman ryhmät käynnistyvät jo tammikuun lopussa ja helmikuun alussa 2023.
HUOM! Ilmoittaudu Oulun alueen valmennusohjelmaan viimeistään 17.1.2023 ja valtakunnalliseen 7.2.2023 mennessä.
Lue lisää kehittämisohjelmasta klikkaamalla alla olevaa painiketta ja ilmoittaudu mukaan!
Kysy lisää
041 452 9268
[email protected]
Yhteydenottolomake →
Voit myös jatkaa lukemista seuraavilla kahdella artikkelilla:
- kuinka Kymsoten päihdetyövalmennuksessa tehtyjä kehittämistehtäviä saatiin käyttöön omaan ja organisaation työhön (klikkaa linkkiä tästä). Kokemuksistaan kertovat Heli, Eija, Minna ja Antti.
- ’Kun päihdehoito kohtaa palvelumuotoilun, syntyy uusia tapoja ratkoa ongelmia’
Mitä
Lastensuojelutyön kehittämisohjelman tavoitteena on uusien toimintamallien kehittäminen omaan työyksikköön, entistäkin paremman asiakaskokemuksen saavuttaminen ja monialaisen vaikuttavan yhteistyön edistäminen.
Kehittämisohjelma on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät lastensuojelua tarvitsevien lasten ja nuorten parissa.
Kehittämisohjelman kesto on noin 1,5 vuotta, sisältäen 10 opintopäivää. Opintojaksojen sisällöissä yhdistyy alan uusin tutkimustieto, hyvien käytänteiden jakaminen sekä tuote-/palvelukehitys-osaamisen edistäminen.