Keskiviikkona 24.5.2023 avausinfolla käynnistyvä Diabetestyön kehittämisohjelma kokoaa yhteen alan ammattilaisia pohtimaan ja viemään eteenpäin suomalaista diabetestyötä. Valmennusohjelman tarkoituksena on kehittää diabetestyötä asiakaslähtöisesti paremman asiakaskokemuksen saavuttamiseksi, jakaa hyviä käytänteitä, kehittää uusia toimintamalleja sekä tukea yhteiskehittämistä tukevien toimintatapojen kehittämistä.
Jatka lukemista diabetestyön menestystekijöistä ja kuinka kehittämistyötä tehdään tarvelähtöisesti tai Ilmoittaudu klikkaamalla painiketta alta.
Moniammatillisuus on menestystekijä diabetestyössä
Diabetestyöllä ja -tutkimuksella on Suomessa pitkät ja kansainvälisesti arvostetut perinteet. Diabetestyössä kaivataan kuitenkin yhä enemmän asiakaslähtöisiä palvelukäytäntöjä, jotka palvelevat sekä potilaan henkilökohtaisia tarpeita että tehokkaita terveydenhuollon toimintakäytäntöjä.
Onnistunut diabetestyö vaatii potilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista. Diabetestyö ei ole vain verensokerin mittaamista, vaan monialaista pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa sekä ennaltaehkäisevä työ kuin myös potilaan fyysinen ja henkinen jaksaminen täytyy ottaa huomioon. Diabetestyö, kuten moni muukin terveydenhuollon toimiala on murroksessa, sillä vanhoja rakenteita puretaan ja esimerkiksi diabeteshoitotyötä siirretään perusterveyden-huollon hoidettavaksi.
Parhaimmillaan diabetestyö on moniammatillista tiimityötä ja tähän Diabetesliiton Kehittämispäällikön Sari Kosken mukaan diabetestyössä pyritäänkin:
”Moniammatillisuus tuo kokonaisvaltaisuutta hoitoon. Jokainen ammattilainen, ravitsemusterapeutti, jalkojen hoitaja, diabeteshoitaja, mielen hyvinvoinnin ammattilainen, lääkäri – kaikki tuo sen oman professionsa, näkökulman siihen. Ja koska ihmisessä on nämä kaikki näkökulmat, niin silloin se tuo sen parhaan (kokonaisuuden).”
,
Kehittämistyötä alan tarpeista lähtöisin
Diabetestyön kehittäminen on lähtenyt liikkeelle alan tarpeista. Diabetestyön muutokset, digitaalisuus, resurssi- ja henkilöstöpula sekä siirtyminen hyvinvointialueille ovat asettaneet erilaisia haasteita alan kehittämiselle. Valmennuksen suunnittelussa ovat olleet mukana Suomen Diabetesliitto ry sekä Diabeteshoitajat ry. Diabetesliiton Kuntoutus- ja koulutuspäällikkö Outi Himanen näkee diabetestyön kehittämistyön tärkeäksi:
”Tässä on niin monta asiaa päällekkäin, jotka vahvistavat sitä (kehittämistyön tarvetta). Ensiksikin diabetes on yksi merkittävistä kansansairauksista meille, diabetesta sairastavien määrä on niin merkittävä. Nyt kun hyvinvointialueet ovat käynnistelleet toimintaa ja kuten koronakin meitä opetti, digitaalisuus ja digipalvelut ovat tulleet mukaan ohjaukseen, neuvontatyöhön, vastaanottotyöhön. Tässä on monesta vinkkelistä mahdollisuus miettiä, miten hyvä hoito järjestetään pitkäaikaista diabetesta sairastavan ja yleensäkin pitkäaikaissairautta sairastavien kohdalla. — Tiedetään, että terveydenhuollossa on henkilöstöresursseissa suurta vajetta – hoitohenkilökuntavajetta, lääkärivajetta. On pakko miettiä tapoja tehdä sitä työtä tämän kohderyhmän hyvän hoidon ja hyvinvoinnin edistämiseksi eri tavalla. Miten ne palvelut tuotetaan? Onko uusia palveluita, mitä voi kehittää? Koulutus tarjoaisi mahdollisuuden miettiä ja kehitellä uudenlaisia ratkaisuja ja nykyisten ratkaisujen hiomista timanteiksi.”
Työnkuvan muutokset diabetestyössä
Vaikka diabetestyö on ollut Suomessa hyvin suunniteltua ja järjestettyä, ei työ ole tänä päivänä samanlaista kuin ennen. Diabetestyö on muuttunut ja se herättää Diabetesliiton Kehittämispäällikön Sari Kosken mukaan huolta:
”Tilanne tällä hetkellä on huolestuttava. Osittain diabeteshoitoa ja -ohjausta on ajettu alas tai ei ehkä ajettu alas, mutta muutettu. On ajateltu, että diabetesohjausta voidaan tehdä laajemmin kuin sitä nykyään tehdään. — Diabeetikoita ohjaa myös sellaiset (henkilöt), joilla ei ole diabeteskoulutusta. Tämä pyörii 2-tyypin diabeteksen kohdalla kohtuu hyvin, mutta kun puolet 1-tyypin diabeetikoistakin on siellä perusterveydenhuollon hoitovastuulla, niin sittenhän se ei toimi enää ollenkaan. 1-tyypin diabeetikot tarvitsevat oikeasti osaavan hoitajan. Ei voi kuka tahansa sairaanhoitaja ottaa 1-tyypin diabeetikkoa vastaan ja alkaa neuvomaan. — Toivoisin, että diabeteksen hoito näissä nykyisissä rakenteissa otettaisiin vakavammin (huomioon) kuin se tällä hetkellä tehdään.”
Diabeteksen hoitovastuuta on jaettu nykypäivänä diabeteshoitajien sijaan laajemmille tiimeille. Diabeteshoitajat ovat kertoneet, että ei ole kenellekään mielekästä, kun diabeetikolla on kysymyksiä, joihin diabeteshoitaja osaisi vastata, mutta toinen tiimissä oleva sairaanhoitaja ei. Toiveena olisi, että diabeteshoitajat saisivat tehdä sitä työtä, mihin ovat kouluttautuneet. Myös potilasnäkökulmasta olisi mielekkäämpää, kun hoitotapaamista ei tarvitsisi aloittaa aina hoitohistorian kertaamisella, Sari Koski Diabetesliitosta kertoo.
Diabetestyön kehittämiskohteita
Diabetestyössä ennaltaehkäisevän työn rooli on Diabetesliiton Kuntoutus- ja koulutuspäällikkö Outi Himasen mukaan tärkeää. Meillä on Suomessa paljon niitä, jotka eivät tiedä sairastavansa 2-tyypin diabetesta ja niitä, jotka ovat riskiryhmässä diabetekseen sairastumisen suhteen. Diabetes aiheuttaa helposti liitännäissairauksia, jotka ovat henkilölle itselleen rankkoja, mutta myös yhteiskunnalle kalliita. Hyvinvointialueiden näkökulmasta Outi näkeekin keskeiseksi kehityskohteeksi ennaltaehkäisevän työn roolin, ja tämän työn oikeanlaiseen organisointiin tulisi hyvinvointialueilla tarttua. Myös kuntoutuksen merkitykseen, hyvinvoinnin vahvistamiseen ja diabetespotilaiden jaksamiseen tulisi Outin mukaan paneutua.
Pandemian aiheuttamat muutokset ovat myös asettaneet diabetestyölle omat haasteensa. Diabeteksen kokonaiskuormittavuus on lisääntynyt sekä potilaiden että terveydenhuollon näkökulmasta. Sari Koski Diabetesliitosta kertoo, että koronan myötä diabetespotilaiden tilanne on polarisoitunut – on niitä, joilla on mennyt hyvin ja menee nyt entistä paremmin ja sitten on niitä, joilla on mennyt huonosti ja menee nyt entistä huonommin. Kun koronan vuoksi hoitoon ei joko päästy tai ei tartuntavaaran pelossa uskallettu mennä, potilaat eivät saaneet neuvoja niihin ongelmiin, mitä arjen diabeteshoidossa olivat kohdanneet. Kuormittuminen on aiheuttanut sitä, että haasteita on syntynyt arjen jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin, mikä on puolestaan kumuloinut lisää ongelmia. Tämä on kasvattanut sekä fyysistä että psyykkistä diabetespotilaiden hoitovelkaa Suomessa, Sari Koski Diabetesliitosta kertoo.
Ideaalitilanteessa diabeteshoito kehittyy myös yksilöllisempään suuntaan potilaan ja hoitajan välillä vallitsevan jatkuvan hoitosuhteen kautta ja hoitohenkilökunnalla on resursseja käyttää sekä hoitovälineitä että ohjausmenetelmiä tarpeen mukaan, täydentää Sari Koski kehittämiskohteita.
Palvelumuotoilusta käytännön kehittämiseen
Diabetestyön kehittämisohjelman avulla paneudutaan asiakaslähtöisen kehittämistyön ytimeen. Koko koulutus on ideointia, pilotointia ja testaamista ja lopulta uusien tai kehittyneempien toimintamallien käytäntöön vientiä organisaation tavoitteiden ja strategioiden pohjalta. Tarkoituksena on sitouttaa myös työyhteisöä ja organisaatiota kehittämiseen sekä saada aikaan vaikuttavuutta diabetestyössä.
Valmennuksen aikana paneudutaan:
- Diabeteshoitotyön kehityssuuntien tarkasteluun
- Diabeteshoitotyön erityiskysymyksiin
- Palvelujen uudistamiseen
- Laadukkaaseen asiakaspalveluun
- Palvelutyön juridiikkaan
- Talouteen ja tuotteistamiseen
- Kehittämishankkeen suunnitteluun, pilotointiin, kehittämiseen ja toteutukseen
Mukana alan osaajat
Sisältöä koulutukseen antavat Diabetesliiton asiantuntijat sekä eri alojen osaajat diabetestyön kehittämisen näkökulmasta. Myös digipalveluiden muotoilu otetaan yhdeksi näkökulmaksi. Molemmat, Diabetesliiton Outi Himanen ja Sari Koski, näkevät yhtenä tulevaisuuden diabetestyön keskeisimpänä kehityskohteena digitaalisuuden ja hoitoteknologian kehittymisen sekä niiden oikeanlaisen hyödyntämisen. Myös etävastaanottojen rooli on kasvanut ja niiden hyödyntämistä ja roolia tulisi Sari Kosken mukaan hyvinvointialueilla pohtia.
Tule mukaan kehittämään diabetestyön käytänteitä ja uudistamaan organisaatiosi toimintakulttuuria! Valmennus on tarkoitettu kaikille diabetestyön parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Koulutuksen aikana pääset myös verkostoitumaan alan osaajien kanssa.
Verutumin järjestämä Diabetestyön kehittämisohjelma käynnistyy orientaatiolla 24.5.2023 klo 08.30-11.00. Ohjelma suoritetaan oppisopimuskoulutuksena, jolloin se on maksutonta. Tule mukaan ryhmäämme!
Kysy lisää!
Mitä
Diabetestyö-valmennus on suunnattu diabetestyön parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille.
Valmennuksen kesto on 1,5 vuotta, jonka aikana suoritetaan arvostettu Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Palvelumuotoilukoulutus suoritetaan oppisopimuskoulutuksena, jolloin se on maksutonta.