Kategoriassa Yleinen

Kevään lämpö on vihdoin ottanut niskalenkin pitkästä talvesta ja kylmästä alkukeväästä, joten talvivarusteet uskaltaa vähitellen heittää kaapin nurkkaan. Kevään toisessa uutiskirjeessä tarkastelemme mentorointia ja työpaikan potentiaalia laadukkaana sekä kaikkia osapuolia hyödyntävänä oppimisympäristönä. Aurinkoisia loppukevään päiviä ja kesän odotusta!


Työn murros – työpaikka oppimisympäristönä

Sitran vuosittain julkaistavan megatrendilistan yksi tulevaisuuden megatrendeistä tänä vuonna on Työn ja toimeentulon arvoitus. Teknologian kehitys, digitalisaatio ja automatisaatio muokkaavat kaikkia toimialoja, eikä voida varmasti ennustaa, mitä tämä tarkoittaa työlle. Sen lisäksi, että uusia ammatteja syntyy samalla kun vanhoja katoaa, monet nykyiset tehtävät muuttavat väistämättä muotoaan, ja työntekijän tulee pysyä muutoksessa mukana. Käytännössä ei kuitenkaan osata ennustaa, mitä työlle tulevaisuudessa tapahtuu, joten Sitran artikkelin mukaan spekulaatioista riippumatta tässä hetkessä olisi olennaista muun muassa kokeilla ja kehittää keinoja, joilla työelämätaidot kehittyisivät, ja työ ja tekijä kohtaisivat nykyistä paremmin. Ihmisten osaamisen uudistaminen on siis avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa, ja ajatuksen elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi automatisoitua ihmisten toimintamalleihin.

Nimenomaan työpaikalla tapahtuvaan uuden oppimiseen tarttuu myös vuoden 2018 alusta voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi. Oppilaitokset vievät reformin myötä yhä enemmän opiskelua koulun penkiltä työpaikoille, kun uusi lainsäädäntö ohjaa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämistä. Professori Petri Nokelainen ja tutkija Heta Rintala Tampereen teknillisestä yliopistosta nostavat Ammattikasvatuksen aikakauskirjan (1/2017) pääkirjoituksessa esiin muun muassa huomion siitä, että työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa työpaikan osaamistarpeet ja opiskelijan oppimistarve saattavat olla ristiriidassa keskenään, sillä työpaikan oppimisessa opiskelijan tarpeet eivät aina ole ensisijaisia. Oppimisen näkökulmasta ei kuitenkaan ole riittävää, että opiskelija ainoastaan osallistuu tarvittavaan työntekoon. Hänen tulee saada myös ohjausta ja sparrausta,  ja tässä työpaikkaohjaaja tai mentor on tärkeässä roolissa.

Työpaikkaohjaajan ja mentorin merkitys onkin noussut viime vuosina entistä enemmän keskiöön, ja Helsingin Sanomien uutisen (19.11.2016) mukaan mentortoiminta on myös yleisesti ottaen laajentunut, kun yhä useampi haluaa auttaa muita eteenpäin työurillaan. Mentorointi on lähtökohtaisesti menetelmä, jossa osaamista ja kokemukseen perustuvaa tietoa jaetaan kokeneemmalta kokemattomammalle. Mentor toimii parhaimmillaan fasilitaattorina, jonka kanssa asioita työstämällä saadaan vietyä uusia toimintamalleja ja käytäntöjä arkeen samalla kun oma henkilökohtainen osaaminen kasvaa. Mentorointi on kuitenkin hedelmällisintä ollessaan kahdensuuntaista. Tällöin molemmat osapuolet saavat mentorsuhteesta uusia ajatuksia ja oppimiskokemuksia. Kokeneempi osapuoli voi jakaa kokemuksistaan ja kertyneestä tietotaidostaan, kun taas kokemattomampi osapuoli saattaa tuoda suhteeseen uudenlaisia ajattelutapoja ja tuoreita ideoita.

Merja Karjalainen Jyväskylän yliopistosta tutki mentorointia vuonna 2010 julkaistussa väitöskirjatutkimuksessaan ”Ammattilaisten käsitykset mentoroinnista työpaikalla”  ja havaitsi, että mentoroinnista hyötyy parhaimmillaan sekä yksilö että organisaatio. Organisaation tulisi Karjalaisen mukaan sitoutua mentorointiin, ja lisäksi onnistunut mentorointi edellyttää sekä mentorilta että mentoroitavalta vastavuoroista toimintaa. Verutumin mentortoiminnasta saadut kokemukset tukevat tätä tutkimustulosta. Mentorin kanssa työskentelyn on nähty edesauttavan pysyvien muutosten toteuttamista organisaatiossa samalla kun henkilökohtainen sparraus lisää mentorsuhteen osapuolien omaa osaamista. Verutumin koulutuksissa osaamisen kehittäminen on pyritty optimoimaan yhdistämällä tietopuolinen koulutus ja työssäoppiminen laadukkaiden muutosten ja uusien toimintamallien aikaansaamiseksi.


Ajankohtaisia valmennuksiamme, joissa mentorointi on vahvasti mukana:

Tilitoimistoalan muutos on selkeä esimerkki digitalisaation jo aiheuttaneesta työnkuvan radikaalista muuttumisesta. Tähän Verutum ja Taloushallintoliitto ovat vastanneet kehittämällä uusien toimintamallien luomiseen pureutuvan Business Advisor -valmennusohjelman, jonka myötä tilitoimistoammattilaiset kehittävät ja tuotteistavat uusia neuvontapalveluja osaksi palvelutarjontaansa. Mentorointi ja sparraus ovat olennainen osa tällaisen muutoksen onnistunutta toteuttamista, ja Verutum antaa sekä mentoreille että mentoroitaville työkaluja muutoksessa toimimiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Syksyllä 2017 käynnistyy järjestyksessään jo kahdeksas Business Advisor -valmennus.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Myös sote-ala on suurten muutosten edessä. Verutum on räätälöinyt hoivatyön yrittäjille ja avainhenkilöille suunnatun Hoiva 2020 -valmennuksen, jonka avulla kehitetään innovatiivisesti hoiva-alan palvelutoimintaa ja toimijoiden omaa asiantuntijuutta vastaamaan kentän muuttuviin tarpeisiin. Mentorointi on myös tässä valmennuksessa tärkeä elementti, jotta ideointi, kehittäminen ja toimintamallien käytäntöön vieminen olisi mahdollisimman hedelmällistä. Ensimmäisen, talvella 2017 alkaneen valmennusryhmän osallistujien kokemukset valmennuksesta ovat olleet positiivisia, ja keräämmekin osallistujia seuraavaan ryhmää, joka käynnistyy syksyllä 2017.

Ilmoittaudu nyt Hoiva2020 -valmennukseen!



Lisätiedot näistä ja muista valmennuksistamme:

Jouni Vilkko, Verutum Oy
041-452 9268
jouni.vilkko(a)verutum.fi

Recent Posts
Ota yhteyttä

Voit laittaa meille viestin ja vastaamme sinulle mahdollisimman pian.

Kysymyksiä tai mietteitä? Autan mielelläni.

Paina ENTER keskustellaksesi