Miten käy työn?
Tulevaisuudessa yhä harvemmalla on varma työpaikka yhden työnantajan palveluksessa. Digitalisaation ja globalisaation myötä työ muuttuu pirstaleisemmaksi ja useamman on työllistettävä itse itsensä. Muun muassa tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä kirjoittaa, että hallituksen kaavaileman viiden prosentin tuottavuusloikan rinnalla tulisi miettiä sitä, mistä ihmiset ylipäänsä tulevaisuudessa saavat toimeentulonsa.
Samaan aikaan monet tylsistyvät nykyisissä töissään, toteaa innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän jatkaa, että muuttuva työelämä voi olla mahdollisuus vapautua tylsyydestä ja luoda itselleen mielekäs ja merkityksellinen työ. Tällainen luova prosessi on sitä ruohonjuuritason innovaatiotoimintaa, jolle Suomenkin hyvinvointi tullee jatkossa rakentumaan.
Millä mielellä sinä kehität tänään?
Innovaatio on implementaatio, ja implementaatio on johtamistekoja, muistutti kouluttajamme Mervi Hasu Työterveyslaitokselta kuntakehittäjille suunnatussa koulutuksessamme syyskuussa. Pelkkä idea ei riitä, vaan se on vietävä myös käytäntöön, ja organisaatioissa johdon rooli korostuu tässä prosessissa.
Onnistuneessa implementaatiossa yhdistyvät käytäntö- ja tavoitelähtöisyys. Johdolla tulisi olla vastuu strategioiden laatimisesta, resurssien ja vastuiden jakamisesta sekä toimenpiteiden seurannasta ja arvioinnista, mutta samalla sen on myös mahdollistettava ruohonjuuritason käytännön kokeilut ja asiakasrajapinnasta kumpuavat uudet ideat.
Hasu kuitenkin muistuttaa, etteivät innovaatiojohtamisen tyyppiteot kuulu pelkästään nimetyille johtajille: organisaatiossa saattaa piillä ihmisiä, jotka toimillaan edistävät innovaatioita ja käytännössä johtavat niitä ilman virallista johtamisroolia. Tällaiset ihmiset eivät kuitenkaan toimi yksin, vaan innovaattorit tarvitsevat tuekseen vähintään kahdenvälisen luottamussuhteen, joka tukee yksilöä ”ylittämään itsensä”. Innovaatio on aina positiivinen prosessi, jonka syntymiseen tarvitaan yhteistyötä tukevaa organisaatiokulttuuria.
Lue lisää: Inno-Vointi
ASIAKASYMMÄRRYSTÄ TYÖPAJOISTA
Verutum järjesti pitkäaikaisen asiakkaansa Yliopiston Apteekin myyntiosaajille asiakastyöpajan, joka toteutettiin palvelumuotoilun oppeja soveltaen. Paikalla oli asiakasrajapinnassa työskenteleviä farmaseutteja ja heidän asiakkaitaan.
Palvelumuotoilun työkaluja.
Alustuksen jälkeen työntekijät ja asiakkaat jaettiin ryhmiin, kussakin ryhmässä oli yksi asiakas. Työntekijät testasivat esiteltyjä työvälineitä, pyrkivät kuulemaan mahdollisimman tarkasti asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia palvelusta, saatuja hyötyjä ja murheita sekä ymmärtämään asiakkaan elinpiiriä.
Asiakastyöpajan pyrkimyksenä on ymmärtää, mikä palvelussa on asiakkaalle tärkeää eli mistä palvelun arvo muodostuu. Ensimmäisessä työpajassa kouluttaja on paikalla auttamassa, minkä jälkeen on helpompaa järjestää työpaikalla uusia asiakastyöpajoja itsenäisesti. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä työpajoihin ja kokevat saavansa äänensä kuuluviin, ja saatujen tulosten myötä organisaatio voi kehittää palveluitaan vastaamaan paremmin erilaisten asiakkaidensa tarpeita.
Haluatko kehittää organisaatiosi asiakasymmärrystä ja tukea ruohonjuuritason innovaatiotoimintaa?
Tilaa Verutumilta fasilitoitu asiakastyöpaja tai pyydä lisätietoja.