Tekesin tuoreen raportin mukaan yritykset ja julkisyhteisöt uudistavat aktiivisesti prosessejaan ja organisaatioitaan, mutta eivät panosta riittävästi tuote- ja palveluinnovaatioihin. Näiden kehitys on nähtävä pitkäjänteisenä prosessina: yksittäiset innovaatiot voivat parantaa tuottavuutta kertaluontoisesti, mutta pitkällä aikavälillä tarvitaan jatkuvaa innovatiivisuutta, joka ilmenee organisaation kykynä oppia. Tässä henkilöstöllä ja sen johtamisella on ratkaiseva rooli.
Uudet innovaatiot syntyvät uudenlaisesta ajattelusta ja oivalluksista, jotka puolestaan tarvitsevat syntyäkseen luovaa tilaa ja henkilöstön sisäistä motivoitumista työhönsä. Panostamalla työn imun ja innostuksen syntymiseen työpaikalla organisaatio lisää innovatiivisuuttaan ja sitä kautta pitkän tähtäimen tuottavuutta. Innostunut henkilöstö suhtautuu tulevaisuuteen avoimin mielin, ja siten muutoksessakin toimiminen helpottuu.
Työn imun syntymistä voi edesauttaa siihen tähtäävällä johtamisella, joka paitsi mahdollistaa ihmisten itseohjautuvuuden myös synnyttää rikastavaa vuorovaikutuskulttuuria. Hyvä johtaja rakentaa ihmisten erilaisuuden ja vahvuuksien varaan.
Verutumin johtamiskoulutuksissa panostetaankin myös osaajien johtamiseen. Johtajan ei tarvitse olla alaisiaan asiantuntevampi, vaan hänen tulee kyetä johtamaan heitä kohti huippusuorituksia. Leimallista innovatiiviselle organisaatiolle on kuitenkin, etteivät huippusuoritukset ole etukäteen naulattuja päämääriä. Johtajan tehtävänä on raivata tilaa ajattelun liikkeelle ja antaa menestytarinoiden rakentua vuoropuhelussa koko työyhteisön välillä.